Mitä rekrytoija etsii?
31.12.2020 Sanna
Erilaisia hakulomakkeita täyttäessä saattaa herkästi – tietoisesti tai tiedostamatta – miettiä, mitä tutkimukseen rekrytoiva henkilö etsii. Millainen hakija pääsisi mukaan tutkimukseen? Kannattaako hakea testaukseen, vaikka testattava asia ei olisikaan itselle kiinnostavin mahdollinen?
Näitä asioita ei kannata miettiä lainkaan lomaketta täyttäessä, vaan tärkeintä on kertoa rehellisesti omista ajatuksistaan ja valita lomakkeen
vaihtoehdoista ne, jotka parhaiten sopivat omaan tilanteeseen. Tärkein ohje lomakkeiden täyttämiseen onkin unohtaa, mitä rekrytoija etsii.
Tutkimuksen luotettavuuden vuoksi kyselylomakkeet rakennetaan siten, että niiden pohjalta ei voi päätellä tutkimuksen järjestäjää eikä tutkimuksen tavoitteita.
Tutkimuksiin haetaan ihmisiä hyvin vaihtelevilla kriteereillä, eikä näitä monestikaan pysty lomakkeen perusteella päättelemään.
Esimerkiksi teknologisia ratkaisuja selvittävään tutkimukseen voidaan yhtä hyvin kaivata niin tekniikasta kiinnostuneita henkilöitä kuin heitä,
joita ei oikeastaan edes kiinnosta tekniikka - ja usein kaivataan mielipiteitä molemmilta. Ei siis kannata lomaketta täyttäessään miettiä,
miten vastaamalla maksimoisi mahdollisuutensa tulla valituksi tutkimukseen, sillä se voi todellisuudessa heikentää omia mahdollisuuksia päästä osallistumaan.
Toisinaan tutkimuksiin haetaan erilaisia ihmisiä hyvinkin tiukoin profiilein. Mukaan hakeminen siis kannattaa aina, sillä hakuilmoituksen perusteella ei voi
tietää, sopiiko tutkimuksen järjestäjän määrittelemään profiiliin.
Osallistujarekrytoija ei erottele hakijoita hyviin ja huonoihin hakijoihin. Hakeneiden joukosta pyritään löytämään mahdollisimman monipuolinen
joukko ihmisiä, jotka antaisivat tutkimuksen aihepiirin kannalta merkityksellisintä tietoa tutkimuksen toteuttajalle.
Usein tähän joukkoon halutaan erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista.
Oma motivaatio osallistua tutkimukseen kannattaa tästä huolimatta pyrkiä tuomaan esille esimerkiksi kyselylomakkeen avoimissa kentissä.
Motivaationsa osoittava hakija tulee helpommin valituksi mukaan, koska motivoitunut osallistuja todennäköisemmin saapuu tutkimustilaisuuteen
paikalle ja on halukas kertomaan mielipiteensä. Motivaatio osallistua tutkimukseen on kuitenkin eri asia kuin kiinnostus tutkimuksen aihepiiriä kohtaan:
tekniikasta vähemmän kiinnostunut voi yhtä lailla olla motivoitunut osallistuja tekniikkaa käsittelevään tutkimukseen kuin teknisiä ratkaisuita
vapaa-ajallaan aktiivisesti seuraava ihminen.